Sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti on yleisin perusterveydenhuollossa tavattava ja hoidettava silmäsairaus. Märkäinen sidekalvontulehdus (viruksen tai bakteerin aiheuttama) hoidetaan mikrobilääkettä sisältävillä paikallishoitovalmisteilla, jotka ovat reseptivalmisteita. Sidekalvontulehdus on pyrittävä erottamaan tiloista, jotka vaativat yleensä silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon kuten iriitti eli värikalvontulehdus, keratiitti eli sarveiskalvontulehdus ja glaukooma eli silmänpainekohtaus. Allerginen sidekalvontulehdus ja kuivasilmäisyys on myös pyrittävä tunnistamaan ja välttämään niiden aiheetonta antimikrobilääkehoitoa.   

Oirearvion kulku on seuraava: Käyttäjä saa aluksi oiretta koskevaa luotettavaa informaatiota (Lääkärikirja Duodecimin artikkelit) sekä lyhyen tiivistelmän ja hän arvioi näiden perusteella omaa tilaansa. Mikäli saadun informaation perusteella käyttäjä ei voi tehdä päätöstä tarvitsemastaan hoidosta, hän voi täyttää kyselyn, johon annettujen vastausten perusteella hän saa palautteen arvioidusta hoidon tarpeellisuudesta ja sen kiireellisyydestä. Kysely perustuu taudin tunnistamiseen mahdollisuuksien rajoissa.

On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan lukemaan aihetta käsittelevät Lääkärikirja Duodecimin artikkelit ja tiivistelmä sekä kehotetaan harkitsemaan, onko hänellä mahdollisesti oireita, joita annettu informaatio tai oirearvio ei kata. Näissä tapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida oirearvion perusteella tehdä. 

Rähmivän ja vetistävän silmän itsehoito

Oireen tarkemman kuvan saamiseksi on hyvä lukea Terveyskirjaston Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti) -artikkeli. 

Lievä sidekalvotulehdus voi asettua muutamassa päivässä ilman antibioottihoitoa. Tulehduksen paranemista voi edistää poistamalla mahdollisen märkäeritteen silmästä. Märkäeritteen poistaminen vähentää bakteerin kasvua ja leviämistä. 

Jos tulehdus ei lähde paranemaan muutaman päivän kuluessa, samanaikaisesti on voimakasta kipua tai silmän alueen turvotusta tai näkö alkaa heikentyä, on syytä hakeutua lääkäriin. 

Jos ongelmana on kuivasilmäisyys, kirjaa lukiessa, näyttöpäätetyössä ja televisiota katsellessa on räpyteltävä riittävän usein. Myös silmien kiinni pitäminen helpottaa oloa. Näyttöpäätteen tulisi olla hieman alaviistossa. Apteekista reseptittä saatavia kostutustippoja ja -geelejä voi kokeilla omin päin muutaman päivän. Jos ne selvästi helpottavat tilannetta, niitä voi jatkaa pitempäänkin. Aluksi tippoja laitetaan 15–30 minuutin välein, myöhemmin muutaman kerran päivässä. Hankalampia oireita voi hoitaa kromoglikaattitipoilla , jotka on tarkoitettu lähinnä allergisen silmätulehduksen hoitoon. Tippa silmiin 2 – 4 kertaa päivässä parin viikon ajan auttaa useimpia. Hoidon voi toistaa tarvittaessa. Ilmeisen allergisen sidekalvotulehduksen oireita voi hoitaa apteekista ilman reseptiäkin saatavilla antihistamiinilääkkeillä. 

Rähmivän ja vetistävän silmän oirearvion käytön riskit ja niiden minimointi 

Oirearvion perusteella annettavien hoitosuositusten suurin riski on se, että käyttäjä ei saa vastauksiensa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin:

• Kirjallisuudessa mainitut ja kokemuksen mukaan kiireellistä hoitoa edellyttävät tilat on pyritty kattamaan kyselyllä mahdollisimman laajasti.
  
  
• Rajat hoitoon hakeutumiselle on määritelty alhaisiksi, jotta ne eivät muodostaisi liian korkeaa kynnystä hakea ammattiapua.
  
  
• Käyttäjää kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos oirearvio ei kata kaikkia hänen tuntemiaan oireita tai jos hänellä on muita sairauksia, joiden arvelee vaikuttavan hoidon tarpeeseen.  
  
  
• Oireiden jatkuessa tai pahentuessa käyttäjää kehotetaan tekemään oirearvio uudestaan.

Silmän rähmimistä tai vetistystä koskevien oirearvioiden vaikutuksista käyttäjien hoitoon hakeutumiseen tai hoidon lopputulokseen ei ole saatavilla tutkimustietoa. Siksi oirearvion vaikutuksia tutkitaan ja seurataan oirearviota käyttöön ottavissa terveyspalveluorganisaatioissa. Tarpeen mukaan arviota kehitetään käyttäjän kannalta hyödyllisemmäksi ja hoitoon ohjaamisen kannalta mahdollisimman oikeaan osuvaksi. 

Rähmivän ja vetistävän silmän oirearvion perusteena oleva tutkimustieto ja hoitosuositukset 

Sosiaali – ja terveysministeriö. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali – ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4.   

Helsingin kaupunki. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi aikuispotilailla (yli 16-vuotiailla) Helsingissä. Helsinki 2014.   

Sidekalvontulehdus (toimitus). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [verkkojulkaisu]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 12.9.2016.   

Kari, O. Piilolasien käyttäjän kipeä silmä. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [verkkojulkaisu]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 3.6.2016.   

Punoittava tai vetistävä silmä (toimitus). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [verkkojulkaisu]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 12.9.2016.   

DynaMed Plus [verkkojulkaisu]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No.116741, Infectious conjunctivitis; päivitys 15.7.2016. Saatavilla https://www.dynamed.com/topics/dmp~AN~T116345/Acute-otitis-media-AOM. Edellyttää käyttöoikeutta.  

DynaMed Plus [verkkojulkaisu]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No.115480, Allergic conjunctivitis; päivitys 22.6.2016. Saatavilla https://www.dynamed.com/topics/dmp~AN~T116345/Acute-otitis-media-AOM. Edellyttää käyttöoikeutta.