Närästysoire ja refluksitauti on tavallisin ruoansulatuskanavan oire, jonka vuoksi hakeudutaan terveydenhuollon piiriin. Refluksitaudin vallitsevuus Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa on 9–26 prosenttia. Närästysoireet ovat lisääntymässä. Syynä tähän on ilmeisesti liikapainon yleistyminen.  Ainoa ruokatorven syöpään liittyvä hälyttävä oire on nielemisvaikeus. Sekä ruokatorvi- että mahasyöpään liittyy painon laskua (4).

Närästyksen itsehoito 

Närästyksellä tarkoitetaan karvaan hapon nousua kurkkuun tai kirvelevää tai polttelevaa tunnetta rintalastan takana. Närästys johtuu useimmiten mahahapon noususta ruokatorveen, mutta se saattaa olla myös sepelvaltimotaudin oire.  

Närästyksen oirearvion tarkoituksena on ensi sijassa tunnistaa vastaanotolla käyntiä vaativat tilanteet. Lieviä oireita, jotka eivät edellytä käyntiä vastaanotolla, voi hoitaa itse ja niitä on hyvä seurata. Närästystä voidaan vähentää ja lievittää kotikonsteilla monin tavoin. Tavoitteena on vähentää mahansisällön pääsyä ruokatorveen ja välttää ärsyttäviä ruokia. Ks. tarkemmin Terveyskirjaston Närästys-artikkeli. 

Närästyksen oirekyselyn käytön riskit ja niiden minimointi 

Oirearvion perusteella annettavien hoitosuositusten suurin riski on se, että käyttäjä ei saa vastaustensa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin:  

Kirjallisuudessa mainitut ja kokemuksen mukaan kiireellistä hoitoa edellyttävät tärkeimmät tilat on pyritty kattamaan kyselyllä.  Närästysoireessa erityisen tärkeää on havaita sepelvaltimotauti.  Päivystykselliseen hoitoon potilas kehotetaan hakeutumaan välittömästi, jos hänellä on hälyttävinä oireina sepelvaltimotautiin viittaavia oireita tai kovaa kipua.    Vastauksia tulkittaessa ja niiden tuottamissa viesteissä sovelletaan ikä- ja aikarajoja, joiden avulla pyritään tunnistamaan oireiden taustalla oleva vakava syy.  Käyttäjää kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos kysely ei kata kaikkia hänen tuntemiaan oireita tai jos hänellä on muita sairauksia, joiden arvelee vaikuttavan hoidon tarpeeseen.  

Närästystä koskevien oirearvioiden vaikutuksista käyttäjien hoitoon hakeutumiseen tai hoidon lopputulokseen ei ole saatavilla tutkimustietoa. Siksi oirearvion vaikutuksia tutkitaan ja seurataan oirearvioita käyttöön ottavissa terveyspalveluorganisaatioissa. Tarpeen mukaan arviota kehitetään käyttäjän kannalta hyödyllisemmäksi ja hoitoon ohjaamisen kannalta mahdollisimman oikeaan osuvaksi.  

Närästyksen oirearvion perusteena oleva tutkimustieto ja hoitosuositukset 

Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4.

Helsingin kaupunki. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi aikuispotilailla (yli 16-vuotiailla) Helsingissä. Helsinki 2014.

DynaMed Plus [verkkojulkaisu]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 - . Record No. 116914, Gastroesophageal reflux disease (GERD); [Päivitys 11.4. 2016, luettu 31.12.2016]. Saatavilla http://www.dynamed.com/login.aspx?direct=true&site=DynaMed&id=116914.  Käyttöoikeus vaaditaan.

Bösner S ym. Heartburn or angina? Differentiating gastrointestinal disease in primary care patients presenting with chest pain: a cross sectional diagnostic study. Int Arch Med 2009;Dec 12;2:40.

Voutilainen M. Refluksitauti.  Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [verkkojulkaisu]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 7.6.2016.

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito [verkkojulkaisu]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 9.4.2017).  Saatavilla: www.käypähoito.fi

Kervinen H. Akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä ja sydäninfarkti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [verkkojulkaisu]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 9.12.2016.