Selkäkipu on yleinen oire. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan sitä ilmeni vähintään joka kolmannella viimeisen kuukauden aikana. Pitkäaikaista selkäkipua on noin joka kymmenennellä. 

Selkäoireet voidaan esitietojen (anamneesi) ja kliinisten löydösten perusteella jakaa kolmeen ryhmään.

1. Mahdollinen vakava (kasvain selässä tai sisäelimissä, tulehdus, murtuma, ratsupaikkaoireyhtymä, sietämätön kiputila ja alaraajan jonkin lihasryhmän tuore pareesi, aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissektoituma) tai spesifinen tauti (selkärankareuma, oireileva nikamasiirtymä).
   
   
2. Hermojuuren toimintahäiriöön viittaavat alaraajaoireet (iskiasoireisto, katkokävely).
    
3. Epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, jotka eivät viittaa hermojuurivaurioon tai vakavaan tautiin.

Oirekysely pystyy arvioimaan selkäoireita vain käyttäjän antamien esitietojen osalta. Tarkkaa diagnoosin määritystä varten tarvitaan myös kliininen tutkimus.

Kyselyn tavoitteena on tunnistaa hälytysoireiden ja kivun arvioinnin perusteella välitöntä tai kiireellistä arviointia vaativat tilat, pitkittynyt selkäkipu sekä olennaiset selkäkipua aiheuttavat tekijät. Jatkotutkimusten ja -hoidon järjestäminen ilman viivettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin (cauda equina, hermojen vakavat toimintahäiriöt ja muut kriittiset ”hälytyslipputilat”). Käyttäjä ohjataan ottamaan yhteyttä oikea-aikaisesti ammattilaiseen, ja toisaalta tilanteen salliessa voidaan suositella kokeiltavaksi ensin itsehoitoa. Selkäkipua pidetään pitkittyneenä, jos se on kestänyt yli 6 viikkoa.

Kysely perustuu kohtuullisesti ennakolta ajateltavissa oleviin tilanteisiin, joihin selkäkipu voi liittyä. On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan ensin lukemaan aihetta käsittelevä Lääkärikirja Duodecimin artikkeli Selkäkipu. Jos käyttäjällä on oireita, joita kysely ei kata, kehotetaan häntä ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida kyselyn perusteella tehdä. 

Alaselkäkivun oirekyselynarvion käytön riskit ja niiden minimointi

Oirekyselynarvion perusteella annettavien hoitosuositusten kliinisesti suurin riski on, että käyttäjä ei saa tilaansa vastaustensa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin:

• Kirjallisuudessa mainitut ja kokemuksen mukaan kiireellistä hoitoa edellyttävät tilat on pyritty kattamaan kyselyllä mahdollisimman laajasti.
   
• Päivystykselliseen hoitoon potilas kehotetaan hakeutumaan välittömästi, jos hänellä on hälytysoireina cauda equina -oireyhtymä, etenevä tuore pareesi tai sietämätöntä kipua tai selkäkivun kanssa samanaikaisesti voimakasta vatsakipua.
  
  
• Potilas kehotetaan hakeutumaan seuraavana aamuna tai seuraavana arkipäivänä (oireesta riippuen) terveydenhuollon ammattilaisen arvioon, jos hänellä on yksikin vakavaan tai spesifiseen sairauteen viittaava oire tai jos oire voi liittyä tapaturmaan.
  
  
• Pitkittyneen selkäkivun rajaksi on määritelty Käypä Hoito –suosituksen kuuden viikon rajaa alhaisempi raja neljä viikkoa, jotta se ei pitkittäisi tutkimusten ja hoidon aloitusta silloin kun se on tarpeen.
   
• Itsehoito-ohjeen kivun hoitoa koskevaan kappaleeseen on liitetty linkki Kipulääkkeiden turvallinen käyttö.
  
  
•  Käyttäjää kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos kysely ei kata kaikkia hänen tuntemiaan oireita tai jos hänellä on muita sairauksia, joiden arvelee vaikuttavan hoidon tarpeeseen.
   
• Oireiden jatkuessa tai pahentuessa käyttäjää kehotetaan tekemään oirearvio uudestaan.

Selkäkipua koskevien oirekyselyjen vaikutuksista käyttäjien hoitoon hakeutumiseen tai hoidon lopputulokseen ei ole saatavilla tutkimustietoa. Siksi kyselyn vaikutuksia tutkitaan ja seurataan kyselyä käyttöön ottavissa terveyspalveluorganisaatioissa. Tarpeen mukaan kyselyä kehitetään käyttäjän kannalta hyödyllisemmäksi ja hoitoon ohjaamisen kannalta mahdollisimman oikeaan osuvaksi.

Alaselkäkivun oirekyselyn perusteena oleva tutkimustieto ja hoitosuositukset

DynaMed Plus [Internet]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No. 114958, Acute low back pain; (päivitys 15.5.2017). Saatavilla http://www.dynamed.com/topics/dmp~AN~T114958/Acute-low-back-pain. Edellyttää käyttöoikeutta. 

DynaMed Plus [Internet]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No. 11, Chronic low back pain; (päivitys 30.6.2017). Saatavilla http://www.dynamed.com/topics/dmp~AN~T116935/Chronic-low-back-pain. Edellyttää käyttöoikeutta. 

Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4.

Helsingin kaupunki. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi aikuispotilailla (yli 16-vuotiailla) Helsingissä. Helsinki 2014.

Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, 2012. Saatavilla http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1

Alaselkäkipu. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017.  Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

Lääkärin tietokantojen toimitus. Alaselkäkipu. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 28.4.2017.

Saarelma O. Selkäkipu. Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 24.5.2017.

Taimela S. Alaselän vaivat - liikuntaohje.  Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 11.10.2016.

Paakkari P. Kipulääkkeiden turvallinen käyttö. Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 25.2.2016.

Saarelma O. Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa. Tutkimusnäyttö. Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 10.3.2014.

Helenius I. Lapsen kipeä selkä. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 3.8.2016.